keskiviikko 6. kesäkuuta 2007

Elämää Helsingissä

Olo on aika uupunut. En ole ehtinyt paljon silmiäni päivien välillä ummistaa ja tänään varmaan nukuttaa hyvin. Talo on todella ihana - paljon kivempi kuin osasin odottaa. Värikkäät seinät ja kovin viihtyisää. Myös muiden seura tuntuu yksinvietetyn pääsykoeluku session jälkeen antoisalta. Ihanaa kun on ihmisiä ympärillä ja voi jopa puhua jollekin (kasvotusten).

Töissäkin on alkanut ihan mukavasti lukuun ottamatta kyrpiintyneitä keski-ikäisiä työtovereitani, jotka ilmaisevat itseään todella aggressiiviseen sävyyn. Onneksi olen aika nopea oppimaan ja kassatoiminnot palautuivat aika nopeasti takaisin mieleen, niin ei tarvitse niitä hermoheikkoja ongelmilla vaivata. Kassahommien lisäksi pääsen lauantaina leipomon puolelle ja ensi viikolla vielä hedelmä ja vihannes osastolle. Kiirettä siellä kaupassa riittää, mutta toistaiseksi aivoton työ tuntuu lähes lomalta lukupiinan jälkeen. En vaan ihan pääse helsinkiläisten huumori- ja kielenkäyttötasolle, enkä kyllä suoraan sanottuna haluaisikaan! On se niin totta, että täällä ollaan jotenkin paljon töykeämpiä kuin mitä savon ja karjalan seuduilla - tai siis ainakin suurin osa ihmisistä tuntuu olevan...

Ei kommentteja: