perjantai 10. elokuuta 2007

Berliini

Ennakkoluulomme betonisesta Berliinistä ovat valitettavasti pitäneet jokseenkin paikkansa. Amsterdamin jälkeen jättikokoinen Berliini 30 kerrosten taloineen ja kymmenine metrolinjoineen on tuntunut aikamoiselta suunnistus labyrintiltä. Kadun numerotkin menevät ihan ihmeellisesti (toisella puolella sadoissa toisella kymmenissä) ja epäloogisesti! Kävelty on kerrassaan paljon, kun yhdenkin korttelivälin taivallus kestää jo jotain 10min.

Mitte Berliini ei löytänyt tietä meidän sydämmiin ellei lasketa ihania italialaisia herkku jäätelöitä, mutta reunamilta löytyi enemmän persoonallisia ja viheriäämpiä pikkukujia ja kirppareita. Kirpparit taitaakin olla täällä nyt oikein "in" juttu, sillä ne on oikein hienosti sisustettu ja jopa kalliimpia kuin tavan kaupat (esim. tavan muovi siivilä maksoi yhdessä paikassa 5e!).

Alku viikosta kierrettiin Annin kanssa vaan kaikenlaisilla nähtävyyksillä ja maamerkeillä sun muilla muistomerkeillä. Täällä synkkää meinneisyyttä ei ainakaan yritetä peitellä vaan enemminkin päin vastoin. Berliininmuuri oli näkemisen arvoinen, samoin juutalaisten muistomerkki ja Charlie Checkpoint.

Täällä idän betoni ja lännen loisto elävät vieri vieressä. Harmaita betoniseiniä on paljon, mutta niiden vieressä kohoaakin jo hienot ja mahtipontiset vanhat historialliset rakennukset. Hämmentävää. Ei oikein tiedä mitä tästä kaikesta ajattelisi.

Helle ja hiostava ilma on hieman syönyt voimiamme välillä. Keskiviikkona tosin tuli kunnon ukkossadekuuro. Paettiin vanhan pommitetun kirkon sisälle sadetta pakoon. Tuntui turvalliselta istua kirkossa kun ulkona taivas repeili. Varsinkin kun joku alkoi soittaa uruilla konserttoja - ihan kuin oltaisiin oltu jossain elokuvassa!

Käytiin myös katsastamassa Dali-museo. Se olikin vasta hieno näyttely. Uskomatonta miten sillä miehellä on riittänyt mielikuvitusta kaikkiin niihin aiheisiin ja miten sille on ylipäätään tullut sellaisia ajatuksia piirrettäväksi!??

Tänään otettiin etäisyyttä kaupungin hulinasta ja tultiin 30 km Berliinistä sijaitsevaan Potsdamiin. 300 000 ihmisen kaupunki tuntui ihanan rauhalliselta 3,2 miljoonan asukkaan Berliinin jälkeen. Kävelimme Unescon suojelukohteesssa Sansouci Park:issa kauniin luonnnon ja vanhojen linnojen reunustamia polkuja. Tuntui kivalta vaihtelulta. Iltapäivällä syötiin maukkaat turkkilaiset pitaleivät (nam) ja vielä herkummat suklaa-JOGURTTI-pehmikset (nam, nam, nam)!

Rahat on toistaiseksi riittäneet. Täällä Saksassa ruoka on halvempaa kuin suomessa (paitsi hedelmät) ja juomat myös tottakai (vaikka ollaankin oltu vain yhtenä iltana baariloissa). Mukaan on lähtenyt toistaiseksi vain pari mekkoa ja yksi villapaita talvea varten.

Kohta suunnataan takas täältä Potsdamin rauhasta Berliinin pauhuun, sillä vielä pitää pakata tavarat ja laittaa kaikki valmiiksi huomista Prahan reissua varten! Aamulla herätys on jo ennen kuutta.

PS. Hostelli Berliinissä on ollut tosi hyvä hinta-laatu-suhteeltaan (8e yö ja meillä on oma vessa ja suihkukin huoneessa). Suurin osa huonetovereistamme on tosin olleet miehiä. Mutta minua ja Annia luullaankin pariskunnaksi, joten ei ne meitä ole ahdistelleet ;)!

PPS. Meitä on myös veikkailtu kaikkien muiden maiden kansalaisiksi paitsi suomalaisiksi. Jopa japanilaisia ja venäläisiäkin on ehdoteltu kansalaisuuksiksemme.

PPPS. Vaikka Berliini onkin betonia ja graffitteja niin suurin osa ihmisistä on kuitenkin olleet mukavia ja auttavaisia. Paikallisilta ollaan saatu hyviä vinkkejä paikoista joissa on kannattanut käydä.

maanantai 6. elokuuta 2007

Amsterdam

Viime perjantaina hypattiin Annin kanssa lentokoneeseen - nokka kohti Amsterdamia! Nyt on kolme paivaa pohjoisen venetsiassa vietetty ja molemmat tykanneet kovasti. Vaikeuksia on tuottaneet ainoastaan junamaatit josta emme osanneetkaan luuloistamme huolimatta ostaa oikean laista lippua junaan ja melkein jouduttiin maksamaan omaisuuksia ellei lipuntarkastaja olisi ollut niin kiltti.

Yosijana meilla on 18 hengen sekadormi. Hostelli sijaitsee ihan punaisten lyhtyjen alueella. Hyvin ollaan silti molemmat nukuttu vaikka vahan rauhatonta valilla onkin.

Enimmakseen ollaan vaan kappailty katuja ja ihanan kauniita kanaalien varsia. Perjantaina kaytiin jopa vesien puolella kanavaristeilylla. Lauantaina kaupungin puolestaan valtasi kanaaleita ja katuja pitkin GayPride. Kanaalia pitkin tuli noin 30 paatin gay-kulkue, jossa ei asuista ja muista tehoste elementeista ja musiikista oltu tosiaankaan saasteltu.

Lauantaina kavimme myos Anne Frankin museossa tai siis talossa. Hullua etta on siina samassa huoneessa kuin toiset putkeen vuosia! Kuuma siella ainakin oli niin kuin taalla muutenkin. Tai aurinko ainakin on paistanut joka paiva ja iltaisinkin tarkenee hyvin t-paidassa.

Lauantai iltana oli viela gay-bailut kirkon edessa olevalla homomonumentilla! Luonnollisesti osallistuimme ulkoilmadanssailuun ja viinin juomiseen. Paikalla oli myos kunnon dj. Roskankeraaja-tyolaisesta saimme seuraa hanen ottaessa tyonsa vahintaankin rennosti: viinipullo taskusta ja roskaankeruu valineet maahan heittaen! Mies oli myos innokas juomien tarjoaja, joten paastiinpa siis halvalla.

Eilen (sunnuntaina) vuokrattiin pyorat ja kierrettiin Damia vahan kauempaakin kuin keskustan lahelta - lahinna puistoja, joita ei taalla keskustassa ole ollenkaan! Pyoraily oli kuin lentamista - taalla kun ei tunnetusti niita ala- tai ylamakia juuri ole. Ja tuntui niin paikalliselta pyorailla tuolla kaikkien muiden tuhansien pyorailijoiden joukossa! Voin suositella kaikille Damiin matkustaville pyorailya.

Tanaan koittaa viimeinen paiva alankomaissa ennen junaa kohti Berliinia. Tanaan tarkoitus olisi viela kayda van Gogh:in museossa ja ehka myos valokuvataiteen museossa. Sitten suunnataan Waterloon torimarketille.

Kiva kaupunki kaikenkaikkiaan. Me ainakin ollaan viihdytty hyvin huolimatta alkuhammennyksesta joka johtui ilonaisten suuresta populaatiosta tassa kaupungissa. Katsotaan mita Berliini tuo tullessaan!