Kuulumisia

Vaikka aikaa on kulunut vasta vähän siitä kun viimeksi kirjoitin, niin paljon on taas ehtinyt tapahtua. Haluan siksikin kirjoittaa tänne melko tarkkaan mitä olen puuhaillut tänä kesänä ja muutoinkin elämässä, että voin sitten ottaa kopiot näistä kirjoituksista ja lukea niitä joskus kolmenkymmenen vuoden jälkeen muistellen suloisia nuoruusvuosiani.

Mutta mitä onkaan siis tapahtunut? Niin Veeran syntymäpäivänä kävimme vielä aamupäivästä Suomenlinnassa nauttimassa auringosta ja hyvistä eväistä ja jäätelöstä. On kiva tunne se, että tietää olevansa hyvä ja kiva isosisko.

Jatkoin Helsingin saariin tutustumista itsekseni Veeran lähdettyäni. Kävin seurasaaressa (suosittelen kaikille yhtä lämpimästi kuin suomenlinnaakin). Ulkoilmamuseo tuli kierrettyä siinä samalla kuljeskellessani ympäri saarta. Saaren päässä makasin kalliolla ja poltin nahkani kun nukahdin hetkeksi aurinkoon. Se kai kuuluu kesään. Ihanalta tuntui olla siellä rauhallisessa ympäristössä ja nauttia niistä ihmeellisistä väreistä, joista luonto saa voimansa. Harmi vaan, ettei ollut ketään seuralaista jonka kanssa jakaa se onni. Meri vesikin tuntui lämpimältä. Kävin myös katsastamassa sen saunan, jossa Kekkonen on kuulema ollut parhaimmillaan...tiedä häntä.

Kesään kuuluu myös teatteri ja niinpä kävinkin katsomassa myös tervasaaren ulkoilmateatterissa Molierin näytelmän seitsemän seinähullua kuolemansyntiä. Komedia on taiteenlajina vaikea, mutta ilmeisesti siinä oli onnistuttu, sillä näytelmä sai jopa minutkin nauramaan.

Tutustuminen eduskuntataloon oli myös avartava kokemus. Harmi, että eduskunta on nyt lomalla - haluaisin niin kovasti päästä joskus seuraamaan torstain kyselytuntia. P.S tässä vaiheessa on hyvä mainita, että se Osmo Soinninvaaran kirja todellakin oli hyvä ja että olen samaa mieltä hänen kanssaan, että vapaa-aikaa voisi ihmisille sallia hieman enemmän hiukan matalamman elintason kustannuksellakin.

Kaapelitehtaan Valokuvataiteen museokinoli vierailun arvoinen paikka. Samalla kävin katsastamassa myös taideakatemian tänä vuonna valmistuneiden lopputöitä.

Vapaapäivien jälkeen jouduin palaamaan taas takaisin työläisen arkeen. Yhdeksän päivän putki kassalla ei kuulosta hyvältä, mutta nyt olen jo voiton puolella - enää kolme päivää jäljellä ja sitten ilosaareen!

Työt eivät kuitenkaan estä elämästä, nimittäin Anni tuli heti Veeran vierailun jälkeen luokseni ja olipa taas kiva olla yhdessä. Ja kohta olemme vielä tiiviimmin yhdessä - suunnittelimme nimittäin elokuun reiliä ja lennot ja majoitukset (osittain) on jo varattu! Matkareittimme kulkee seuraavasti: Amsterdam-Berliini-Praha-Wien-Krakova-Varsova. Lähtö on 3.päivä elokuuta eli ihan kohta!! En yhtään tajua miten nopeasti tämä kesä on mennyt...kohta loppuu kommuunielämä ja heti reilin jälkeen alkaa taas opinnot. Ehdinköhän edes käydä Lapinlahdella?! Paljon olen tosin ehtinyt, mutta en ihan sitä kaikkea mitä haluaisin. Pitäisi olla pidempi kesäloma!

Annin kanssa kävin myös ensimmäistä kertaa koko kesänä Helsingissä baarissa tai oikeastaan terassilla. Niihin en kylläkään ole tutustunut ahkerasti toisin kuin taide-elämyksiin, mutta ei se kyllä olekaan mikään ensiarvoinen asia ainakaan minulle. Myös Mirja serkkua käytiin moikkaamassa Malmilla kun sekin asustelee ja vieläpä ihan lähellä meitä. Puhuttiin energioista. Uutta mietittävää jälleen - se on hyvä. Aina pitää olla jotain työstämistä mielenpäällä.

Eilen kävin Päivin kanssa kulttuurien museossa Tennispalatsissa ja olipa se valtava näyttely. Molemmilla meillä kasvoi entisestään ulkomaaninto tutustuessamme mm. korealaiseen kotiin. Näyttely antoi paljon. Miten voikaan elää niin monella tavalla. Ja olenko koskaan itse tehnyt valintaa siitä miten elän? Elämäntapani on minulle yhteisön antama. Tuntisinko itseäni onnelliseksi vaikkapa jossain vuorilla luostarielämää viettäen? Erilaisuus kiinnostaa silti.

Ai niin, unohdin melkein että näin myös koulukaveriani Hilkkaa ja olipa sekin taas mukavaa. Kävimme yhdessä Cafe esplanadissa ja löysin jälleen uuden paikan Helsingistä - kahvilan ihana sisäpiha, jonne kadun melu ei kantautunut. Uusia paikkoja on kiva löytää ja myös etsiä. Ja kohta pääsen katsastamaan muutakin maapalloa kuin vain Suomea. Ainakin odotan jo innolla Amsterdamin MONIA museoita.

Nyt on harmaa ja pilvinen päivä. Pitkään on jo jatkunut raskas ja painostava ilma. Kuin ukkonen olisi koko ajan tuloillaan mutta ei silti. Ukkonen kielenpäällä vähän niinkuin.

...

Veeran kanssa ollaan vietetty kohta viikko yhdessä ja nautittu taide-elämyksistä. Emman lisäksi voin suositella kaikille ainakin Helsingin taidehallia. Iinan kanssa käytiin joskus aikaisemmin Kiasmassa, mutta maisemia-näyttely ei ollu ihan niiin paras kuin mitä siellä joskus on ollut. Yritän ottaa Helsingin kesästä mahdollisimman paljon irti, että jaksaisi sitten taas synkän talven ja syksyn.

Lauantain Pride-kulkue oli piiitkää ja näyttävä. Matka päättyi kaivopuistoon, jossa vietimme piknikkiä muun sateenkaarikansan kanssa. Nautin auringosta ja lepoasennosta. Illalla kotikadulla oli bileet, mutta itse olin aika väsynyt, joten olin vain semisti mukana meiningissä. Talo on ollut koko viikon jälleen täynnä vieraita, eikä nukkuminen aina ole kaikkein helpointa silloin, kun elämät etenevät eri tahtia. Mutta ei se mitään.

Nyt vaihtui jo heinäkuu ja se hämmentää minua.